Harjoittelua koko heinäkuu

Kehittelimme ystäväni kanssa viikonloppuna minulle ”turhautumisenläpimeno-hyväksymis-ohjelman”.

Päämääränä on maalata joka päivä vähintään yksi tunti harjoitelmia, johin Qi Baishi on minut innoittanut.

Päätin, että käytän harjoitelmiini malleina joko elävää luontoa tai kuvia luonnosta, riippuen siitä missä olen. Kello laitetaan soimaan ja sitten maalataan vähintään tunti luonnoksia siveltimellä.
Mielenkiintoista on nähdä mitä ajatuksia, tunteita ja millaisia kuvia se tuottaa. 
Aloitin tämän lauantaina ja tämä on siis 4.päivä,

27 päivää jäljellä.

Kuvia harjoitteluun

Pieni mieleni tietysti haluaisi tuottaa Qi:n kaltaisia mestariteoksia heti, mutta yritän rauhoittaa sen sanomalla, että minun ei tarvitse muuta kuin harjoitella. Toivoisin, että pensselin - ja kynänjälki muuttuisi prosessin aikana eläväksi, koska se on ollut liian pitkään kuolleena (niin kuin elämänikin).

1. päivä

Tunnin aikana ehtii tehdä monta tutkielmaa. En mieti sommitelmia vaan yritän spontaanisti maalata sen mitä silmä ja käsi yhdessä tuottavat. Varmuutta on tullut jo neljän päivän sisällä, tunnen sen, vaikka se ei harjoitelmistani näy. Tunti on tuntunut pitkältä (ja turhauttavalta), eilen tosin aika meni liiankin nopeasti. Pääsin siis flow-tilaan, jolloin aika ja ajatus/tunne minästä häipyy eikä mikään ole yhtään turhaa.

2. päivä

Yritän kulkea Qi:n jalanjälkiä ja sitten kun olen valmis ottamaan vastuuta omista siveltimenjäljistäni, lähden reppu täynnä luonnoksia ja tietysti todistus, itkua tihrustaen toiseen, ihan omaan suuntaan.

3. päivä

Tiedän, että jossain vaiheessa turhautumisen tunne iskee. Silloin on oltava täysin tietoinen siitä ja maksimoitava sen ahdistavuus, hyväksyttävä  ja mentävä sen läpi. Ei auta vaikka kuinka haluaisin vaan heittäytyä sohvalle juomaan kahvia ja selaamaan facebookkia.
Saas nähdä miten opetuslapsi Tii Baishin käy.

4. päivä