Aniit Paniiki ja PikkuKoiran Iso Juttu

 

 

Aniitille oli tulossa illalla vieraita, pieni ryhmä kirjoittamaan yhdessä "Susi ovella" harjoituksia. Hänellä oli töiden jälkeen aikaa vain syödä hieman, laittaa teevedet ja tarjottavat valmiiksi ja rapsutella vähän koiria. Aniit avaa ulko-oven, astuu eteiseen ja avaa olohuoneen oven, jossa koirat viettävät kahdestaanolo aikansa. IsoKoira ryntää eteiseen häntä heiluen ja PikkuKoira tulee perässä hieman vaivaantuneen oloisena, jotenkin raihnaisena näköisenä. Aniit kiinnittää heti siihen huomionsa, mikä PikkuKoiraa oikein vaivaa? Sitten Aniit huomaa, voi hyvät hyssykät, mikä sen takajalkojen välissä oikein roikkuu ja raahautuu mukana? PikkuKoiran stondiksessa oleva penis! Ei voi olla totta, että noin pienellä koiralla on noin Iso Juttu!

 

Aniit on järkyttynyt. Hän kyllä tietää PikkuKoiran "harrastuksesta". Silloin kun hän on poissa kotoa, nalle puh ilmestyy aina hänen sängylleen eikä hän ensin tajunnut, että miksi. Kerran hän sai PikkuKoiran kiinni itse teosta kun se jyysti nalle puhia niin kuin oli varmaan aikaisemmassa elämässään tehnyt Malagan kadun gigolona. Olihan se kastroitu jo ennen tuloa Suomeen, mutta harrastus oli jäänyt päälle.

Aniit epäili, että PikkuKoira oli turhautunut silloin kun Aniit oli pois kotoa ja siksi se vähän harrasteli. IsostaKoirasta ei ollut apua turhautumiseen, se oli  kyllä narttu, mutta sekin tietysti leikattu. Sekä IsoKoira ja jo edesmennyt Maustekoira olivat tyttökoiria, joten Aniitilla ei ollut PikkuKoiran mieheyteen kovin hyviä eväitä.  Aniit kummasteli PikkuKoiran "harrastusta", mutta ei ajatellut sen olevan kovin vaarallinen. Nalle puhilla myös leikittiin, heiteltiin ja raadeltiin ja lopulta siitä ei jäänyt kuin raato jäljelle. Seuraava panokaveri oli samankokoinen nalle.

 

Aniit ei heti huolestu PikkuKoiran pippeli tilanteesta vaan tuumaa, että onhan sen seisonta ennenkin loppunut ja penis vetäytynyt karvatuppeensa. Aniit laittaa teevettä kiehuman ja sivusilmällä seuraa tilannetta. PikkuKoira näyttää nololta ja vaivaantuneelta, se raahaaa isoa juttuaan ja vinkuu ihan pienesti. Aniit yrittää ensiksi soittaa exälle, mutta sieltä ei vastata. Sitten Aniitilla paniikki alkaa nousta ja hän soittaa eläinlääkärille. Lääkäri ei itse ole puhelimessa vaan vastaanottoapulainen, jolle Aniit selittää nolona tilanteen:" Niin tolla PikkuKoiralla on sen penis tossa ulkona ja se ei mee sinne sisään ja mitähän sille pitäisi tehdä kun sitähän voi sattua jos se vaikka jää kiinni johonkin tai tulee tulehdus jos se raahautuu kylmässä lumessa tai ...". Apulainen ei osaa muuta kuin antaa vastaanottoajan tunnin päähän.

 

"Mitäköhän ne vieraat nyt ajattelee ja voinko mä jättää IsonKoiran niiden kanssa tänne?", Aniit miettii. Ajatuksiin tulee myös se, että siellä eläinlääkärin lähellä on niin vähän parkkipaikkoja kun se on ison tien vieressä ja jos ei siihen eteen pääse niin, mistä sitten pääsee kääntymään takaisin, pitäisikö mennä kävellen, eihän tästä pitkä matka ole? No, mutta sittenhän se PikkuKoira raahaa sitä kaluaan koko matkan ja mullahan on niitä vieraitakin, pakko se on vaan autolla lähteä". Vieraat tulevat yksi kerrallaan ja Aniit selittää, että "joo me vaan käydään päivystyksessä, kun on yksi juttu ja täällä keittiössä on teetä ja muuta, me tullaan kyllä pian takaisin ja IsoKoira voi kai jäädä tänne?".

 

Aniit ja PikkuKoira lähtevät ja Aniit ajaa varmuuden vuoksi auton vähän kauemmaksi, varmalle parkkipaikalle ja he kävelevät sieltä eläinlääkäriin. Odotushuoneessa on vain yksi ihminen odottamassa eläintänsä, joka on hiljaa omissa mietteissään. Aniit istuu ja ottaa PikkuKoiran syliinsä. Jännittynyt tilanne vaatii veronsa, Aniit alkaa itkeä ihan hiljaa. Hänen mieleensä nousee muisto siitä, kun oli ollut Maustekoiransa kanssa odotushuoneessa ja edellinen potilas, kissa, oli juuri kuollut vastaanotolle ja lääkäri lohdutteli pariskuntaa: "Onhan teillä toisenne".

"Niin mutta mulla ei ole Mitään muuta kuin tää pieni kiihottunut koira byääh!!!", Aniit parkuu sisäänpäin. Aniit pyydetään PikkuKoiransa kanssa lääkärin luokse missä hän itkien selittää mitä on tapahtunut. "Joo mua itkettää, kun mä pelästyin ja eihän tässä varmaan mitään, mutta kun tää PikkuKoira on niin rakas mulle!", Aniit selittää ja säälii samalla eläinlääkäriä, jonka varmaan haastavin tehtävä on eläinten hysteeriset ihmiset.

Eläinlääkäri laittaa muovihanskat käteensä, laittaa niihin liukastavaa voidetta ja vetää PikkuKoiran esinahan paikalleen ja penis palautuu karvatupen sisään. PikkuKoira vähän hätkähtää, mutta ottaa asian silti ihan coolisti. Aniit kysyy ihmetellen, että miten sillä voi seistä vaikka se on leikattu koira ja lääkäri toteaa sen olevan ihan normaalia. Juoksuaikaisille nartuille siitä ei tietysti ole mitään vaaraa. Lääkäri myös neuvoo vastaisuuden varalle pyyhekonstin. Kylmää vettä pyyhkeeseen ja sillä jäähdytetään penistä ja sen jälkeen liukastavaa voidetta, jolla autetaan homma loppuun. Aniittia vähän harmittaa. Tältä lääkärireissulta olisi vältytty (ja isolta lääkärinpalkkiolta), jos vastaanottoapulainen olisi tiennyt neuvoa mitä tehdä, ärsyttävää!

 

Aniit ja PikkuKoira palaavat kotiin, missä muut ovat jo täydessä kirjoittamistouhussa ja IsoKoira iloisena vastassa. Aniit on jo selvinnyt säikähdyksestään ja hän selittää nauraen vierailleen mistä oli kyse. Hämmentynyttä naurua ja noloja katsetta ei voida välttää vaikka kyseessä olikin vain PikkuKoiran Iso Juttu.