Eilen illalla aurinko paistoi ihanasti olohuoneeseeni ja pöydällä olevaan orkideaan.
Halusin kuvata sen ja niin tein.
Kello 22.00 hain paperia ja aloin piirtää orkideaa.
Olen aina halunnut piirtää kukkia, koska niiden muotokielessä on jotain äärimmäisen herkkää eleganssia ja samalla mystistä voimaa. Mutta kukkamalaarilla tai piirtäjällä on usein mummon merkki otsassa. Nyt siis minullakin on :).
Kun piirsin tätä kuvassa olevaa orkideaa, tunsin, että löysin sen syvimmän olemuksen
Vaikka se ei välittyisi luonnoksessani, niin ainakin tunsin sen sisälläni.
Ymmärsin sen muodon kielen.
Tunsin sen muodon kielen.
Olin yhtä sen muodon kanssa.
Olin orkidea.
Nyt olen taas ihminen:).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti