Kallion seinällä valuva vesi,
kuin vesiputous Laosissa,
jossa uimme ja
tytöt pesivät vaatteitaan
jäätynyt kallion kupeen,
kuin muistutus
vielä on talvea jäljellä.
Kuunsirppi tummalla taivaalla ja
kuun hennot ääriviivat
paljastavat sen olevan pallo
ja pallolla
lumella
minäkin kävelen ja
ihmettelen
voisinko tietää jostain,
jos en olisi lukenut
eläväni pallon päällä
ja kuu
joka heijastaa toisen pallon,
auringon valoa
Miten me olemme niin pieniä,
ihmiset
suurten pallojen
valoissa ja varjoissa.
Kevään ensimmäiset kukat
narsisissit tulppaanit kevätesikot ja liljat
värikkäät kuin vappuviuhkat ja ilmapallot.
Sieltä ne nousevat
pimeästä ja kylmästä,
kun tuntevat auringon lämmön
nousevat valoa kohti.
Pimeydestä ihminenkin syntyy
tulee kirkuen valoon
itkusta vai kauhusta
kuka mitenkin
kohtalonsa läpi käy.
Kävelen kohti oranssia auringonnousua
enkä ikinä saavuta sitä
haluaisin olla osa sen valoa ja väriä
niin kuin sateenkaarikin
se on aina siellä
missä minä en ole,
jos olen osa maailmankaikkeutta
eikö se valo ole
minuakin varten?
Puiden oksilla
kimmeltäviä timantteja
vesipisaroita
veripisarat
talvi tekee kuolemaa ja minä,
synnyn uudestaan.
Olen täysin kiinni kehossani,
ajatukseni
tunteeni
läiskivät minua ruoskilla.
Jos ne edes hajottaisivat,
mutta ne vain painavat sisäänpäin
koko sen tuskaisen tunnepaketin.
Astun järven jäälle
avaraan
valkoiseen
ja kehoni sulaa
mustaan taivaaseen ja
sen valopilkkuihin,
maahan ja
maailmankaikkeuteen
eikä minua enää ole,
on vai Yksi Minuus,
joka Minä olen.
On se vähän surullistakin
kun järvi menettää jäänsä.
Se on ihan harmaa ja
lokit kävelevät sen päällä rääkyen,
että pian päästään uimaan.
Luistinradan jäljet painunuvat yhä alemmas
ja taivaalta tulevat vedet
tippuvat pian avonaiseen järveen.
Jää kuolee hiljaa ja
meissä oleva kevään liekki
syttyy kuin salaa.
Herään silloin kevääseen, kun linnut laulavat
iloisina ja käskevinä
"Herää!"
Kun lokit lähtevät syöksylentoon
varoittaakseen uusista pesistään.
On luotava silmänsä alas maahan,
josta nousee pieniä, hentoja
sinivuokon ja leskenlehden poikasia.
Maan äiti synnyttää meille taas kaiken sen,
minkä tarvitsemme.
Olemme täysin turvassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti